Ilmastonmuutoksen torjuminen on sekä maailman että Suomen tärkein lähiaikojen haaste. Suuria ja vaikeitakin päätöksiä ja muutoksia on tehtävä, ja niitä on tehtävä, vaikka ne haittaisivatkin talouden ja elintason kasvua lyhyellä aikavälillä.
Fossiilisista polttoaineista on luovuttava mahdollisimman nopeasti energian- ja lämmöntuotannossa. Tässä tarvitsemme lisää uusiutuvaa energiaa, energiankulutuksen vähentämistä ja energiatehokkuutta sekä lisää ydinvoimaa. Liikenteessä on siirryttävä nopeasti vähäpäästöisiin polttoaineisiin ja sähköautoihin. Lentoliikennettä on suitsittava. Erityisen suuripäästöisten elintarvikkeiden kuten nisäkästuotteiden kulutus on saatava laskemaan.
Pääosa näistä muutoksista lienee paras toteuttaa hintaohjailun kautta. Kattava päästöjen verottaminen, siis esimerkiksi riittävän korkea ja vuosittain kasvava hiilivero on tähän selkeä työkalu. Parasta olisi pystyä sopimaan tällaisesta verosta tai maksusta yhteisesti vähintään EU:n tasolla. Suomi ei kuitenkaan voi jäädä odottamaan muiden maiden aktivoitumista, vaan meidän on tehtävä radikaaleja toimia ensimmäisenä tai yksinkin.
Varsinaisen päästöjen verottamisen lisäksi on muitakin keinoja, joita voidaan ottaa käyttöön heti. Ensimmäinen on erilaisten ympäristölle selvästi haitallisten tukien poistaminen, esimerkiksi maataloustuet nisäkästeollisuudelle, tuet lento- ja risteilyliikenteelle, sekä epäsuorat ja kompensaatiotuet fossiilisille polttoaineille. Lentoliikenteen vähentämiseksi lentokerosiinin verottamisen ohella voitaisiin myös säätää erillinen lentovero, esimerkiksi 50 € / nousu / hlö.
Suomessa erityisen tärkeää on myös metsien ja etenkin soiden suojelu. Entistä paljon suurempia maa-alueita on suojeltava. Suunnitellut lisähakkuut tulee perua. Metsien hyötykäyttö on kokonaisuudessaan hieman monimutkaisempi kysymys – riippuen puun käyttötarkoituksesta ja metsän tilasta, hakkuut voivat myös lisätä metsien potentiaalia sitoa hiiltä.
Mahdollisia tulevaisuuden teknologisia ratkaisuja kuten uusien energiamuotojen kehitystä (fuusio, synteettiset polttoaineet) ja hiilidioksidin takaisinottoa tulee ehdottomasti myös edistää, ja tieteeseen ja tutkimukseen panostaa. Niiden varaan ei kuitenkaan voida laskea.
Veroja, veroja ja maksuja –mihin tämä päästöistä saatu raha sitten käytetään? Kun energian- ja lämmöntuotannon sekä liikenteen päästöjä verotetaan riittävän voimakkaasti, voidaan erillisiä auto- ja sähköveroja puolestaan laskea tai niistä luopua. Verotuksen fokuksen siirtyessä päästöihin ja haittoihin, voidaan myös ansiotulojen verotusta keventää ja/tai rahoittaa suurempaa perustuloa. Muodossa tai toisessa päästöistä kerätty raha jaetaan siis kansalaisille.
On jo liian myöhäistä täysin torjua ilmaston lämpenemistä ja sen aiheuttamia haittoja. Nopeilla ja radikaaleilla toimilla voimme kuitenkin yhä rajata ilmaston lämpenemisen 1,5-2 asteeseen, mikä lieventää sen negatiivisia vaikutuksia hyvin merkittävästi. Tämä meidän on tehtävä, ja Suomessa meidän on tehtävä vähintään oma osamme, riippumatta siitä, mitä muualla tapahtuu.
Ilmastonmuutos ei valitettavasti ole ainoa ihmiskuntaa uhkaava ympäristökatastrofi. Monet tässä mainituista tarpeellisista muutoksista auttavat ympäristöä myös muilta osin, mutta muutakin tarvitaan, mm. kierrätyksen tehostamista ja parempaa kiertotaloutta, mikromuovien säätelyä, väestönkasvun hillitsemistä globaalisti sekä monilta osin tiukempaa ympäristölainsäädäntöä.
Samuli Kangaslampi (Piraattipuolue – Pirkanmaa), ehdolla eduskuntaan numerolla 163.