Archive for Month: March 2019

Perustulolla poistamme absoluuttisen köyhyyden ja parannamme hyvinvointia

Sosiaaliturvajärjestelmämme keskeisimpiä ongelmia ovat sen pirstaleisuus, byrokraattisuus, ennakoimattomuus ja sen aiheuttamat kannustinloukut. Sosiaaliturva kaipaa merkittäviä uudistuksia. Keskeisintä näissä uudistuksissa olisi siirtyä ennakoitavaan, automaattiseen, universaaliin ja vastikkeettomaan perustuloon. Siis rahaan, joka maksetaan jokaiselle aikuiselle suomalaiselle kerran kuussa täysin riippumatta hänen muista tuloistaan, elämäntilanteestaan tai toiminnastaan.

Suomen kaltaisen rikkaan ja menestyvän valtion tulee taata kaikille kansalaisilleen riittävä minimitoimeentulo kaikissa olosuhteissa. Ihmisarvoisen elämän mahdollistavan perustoimeentulon tulisi olla ihmisoikeus¹. Parhaiten tämän ihmisoikeuden takaa perustulo. Perustulon tärkein tehtävä onkin absoluuttisen köyhyyden poistaminen Suomesta pysyvästi.

Viimekätisten minimitukien taso on Suomessa tällä hetkellä melko matala, mutta riittää kyllä ihmisarvoiseen elämään. Jos siis kykenee ja osaa hakea kaikkia niitä tukia kuten asumistukea ja toimeentulotukea, joihin on oikeutettu, ja saa ne ajallaan, ei Suomessa joudu absoluuttiseen köyhyyteen. Valitettavasti monet, esimerkiksi ihmiset, joilla on fyysisiä sairauksia, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia tai jotka ovat asunnottomia, eivät tosiasiallisesti kykene hakemaan tukia, joihin olisivat oikeutettuja. Tukia jää myös saamatta erilaisten byrokraattisten loukkujen, vaatimusten ja viivytysten vuoksi, läheisten painostuksesta tai yksinkertaisesti häpeilyn ja kursailun vuoksi. Siksi Suomessa on jonkin verran absoluuttista köyhyyttä, siis tilanteita, joissa rahat eivät riitä esimerkiksi asumiseen ja ruokaan. Automaattinen perustulo korjaisi tällaiset tilanteet.

Köyhyyden poistamisen ohella perustulolla olisi toki myös paljon muita positiivisia vaikutuksia. Perustulo poistaisi kannustinloukut työn vastaanottamiselta, ja siten mahdollistaisi keikkatöitä ja osa-aikatöitä sekä entistä laajempaa pienyrittäjyyttä. Kaiken palkkatyön vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Perustulo vahvistaisi neuvotteluasemia työtä vastaan otettaessa ja palkoista neuvoteltaessa. Riittävän perustulon myötä irtisanoutumis- ja irtisanomisehtoja voitaisiin helpottaa ja kynnystä palkata uusia työntekijöitä madaltaa. Tietyn työpaikan säilyttäminen ei olisi kenellekään välttämätön elinehto, eikä virherekrytointien riski toisaalta yrittäjälle niin kohtuuton. Työmarkkinoista saataisiin joustavampia.

Vielä mahdollisia työllisyysvaikutuksia tärkeämpää perustulossa olisi kuitenkin hyvinvoinnin lisääntyminen. Ennakoitava, joka kuukausi varmuudella tilille saapuva minimiturva ilman byrokratian kanssa taistelua tai nöyryyttävää tulojen ja menojen pikkutarkkaa seurantaa vähentäisi stressiä ja huolta selviytymisestä, mahdollistaisi pitkäjänteisempää suunnittelua ja parantaisi elämänhallintaa. Seurauksena olisi todennäköisesti sekä fyysisen että psyykkisen terveyden keskimääräistä kohentumista.

Perustulo voidaan toteuttaa eri tavoilla, mistä riippuu myös sen sopiva taso. Rajatussa mallissa perustulo korvaisi perusetuudet kuten peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja opintotuen, mutta asumistuki ja toimeentulotuki voisivat jäädä suhteellisen samanlaisiksi kuin nykyään. Tällöin perustulo voisi olla 500–600 € / kk. Tämä kattaa jo aivan absoluuttisimmat perustarpeet. Ainakin pidemmällä aikavälillä olisi kuitenkin nähdäkseni järkevämpää toteuttaa kattavampi perustulo, joka korvaisi myös asumistuen ja jatkuvan, automaattisluonteisen toimeentulotuen. Tällaisen perustulon tason tulisi olla n. 800–950 € / kk. Erityistilanteisiin, akuutteihin elämänmuutoksiin ja kriiseihin ym. voitaisiin toki edelleen varata sosiaalityön tueksi varoja harkinnanvaraisiin, kertaluonteisiin tukiin.

Sosiaaliturvan menoja ei kannata (moni voisi sanoa ”voida”, mutta tietysti tässäkin on kyse poliittisista valinnoista) merkittävästi kasvattaa. Perustulo kannattaa siis toteuttaa kustannusneutraalisti tai lähes kustannusneutraalisti. Enemmän tienaavilta perustulon osuus luonnollisesti verotettaisiin pois. Perustuloa voisi lisärahoittaa myös pääomatulojen verotusta lievästi kiristämällä ja ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen yhtenäistämisellä, sekä päästöjä verottamalla.

On kuitenkin syytä myös hyväksyä, että perustuloon melko kustannusneutraalisti siirryttäessä joidenkin sosiaaliturvaetuuksia saavien tulot saattavat sen myötä myös laskea. Ei ole järkevää yrittää pitää tiukasti kiinni siitä, etteivät ”kenenkään tulot laske”. Järjestelmän kokonaisuudistus ja minimitoimeentulon takaaminen aivan kaikille kaikissa olosuhteissa on tärkeämpää. Useimmissa kattavammissa perustulomalleissa on todennäköistä, että yksin asuvien saama tukimäärä laskisi ja yhdessä asuvien nousisi. Tämä ei nähdäkseni ole huono suunta. Minimitoimeentulon ei välttämättä tarvitsekaan kattaa jokaiselle omaa yksiötä kaupungin keskustassa. Ihmisarvoista ja hyvää asumista on myös asua yhdessä ja/tai syrjemmässä. Tuloja ja asumismenoja laskettaessa on toki huomioitava, että jos asumistuki ja automaattinen toimeentulotuki poistuisivat, asuntojen vuokrat todennäköisesti myös laskisivat.

Ilmaista rahaa kaikille, myös työn välttelijöille tai ”ideologisesti työttömille”? Kyllä. Kaikissa sosiaaliturvajärjestelmissä pieni vähemmistö saattaa jäädä elämään minimitoimeentulolla suhteellisen toimettomana. Niin varmasti myös perustulon tapauksessa. Se on kuitenkin hyväksyttävä hinta maksettavaksi siitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä ajautumista absoluuttiseen köyhyyteen missään olosuhteissa. On lisäksi selvää, että useimmat ihmiset kuitenkin haluavat tehdä elämässään merkityksellisiä ja hyödyllisiä asioita ja useimmat myös haluavat minimitoimeentuloa parempia tuloja.

Jokainen ihminen on arvokas ja vauraassa yhteiskunnassa inhimillisen perustoimeentulon kattavaan minimiturvaan oikeutettu. Tämän ei pidä riippua siitä, tekeekö hän jotakin muiden mielestä ”hyödyllistä” vai ei. Siksi, ja kaikista muista yllä mainituista syistä, vastikkeeton perustulo nyt.


Olen Piraattipuolueen kansanedustajaehdokkaana Pirkanmaalla numerolla 163. Jos olet suhteellisen samaa mieltä kanssani tästä tai muista teemoistani, suosittelen äänestämään minua.



¹ Suomen perustuslaki huomioi tämän oikeuden, mutta valitettavasti asettaa sille tarpeettoman lisäehdon, 19 §: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon”. Perustuslakia tulisi tältä osin muuttaa. Myös heillä, jotka kykenisivät itse hankkimaan tarvittavan turvan, mutta eivät syystä tai toisesta niin tee, on oltava oikeus välttämättömään toimeentuloon.

Share Button

Ilmastonmuutos kuriin hiiliverolla, ydinvoimalla ja haitallisten tukien poistolla

Ilmastonmuutoksen torjuminen on sekä maailman että Suomen tärkein lähiaikojen haaste. Suuria ja vaikeitakin päätöksiä ja muutoksia on tehtävä, ja niitä on tehtävä, vaikka ne haittaisivatkin talouden ja elintason kasvua lyhyellä aikavälillä.

Fossiilisista polttoaineista on luovuttava mahdollisimman nopeasti energian- ja lämmöntuotannossa. Tässä tarvitsemme lisää uusiutuvaa energiaa, energiankulutuksen vähentämistä ja energiatehokkuutta sekä lisää ydinvoimaa. Liikenteessä on siirryttävä nopeasti vähäpäästöisiin polttoaineisiin ja sähköautoihin. Lentoliikennettä on suitsittava. Erityisen suuripäästöisten elintarvikkeiden kuten nisäkästuotteiden kulutus on saatava laskemaan.

Pääosa näistä muutoksista lienee paras toteuttaa hintaohjailun kautta. Kattava päästöjen verottaminen, siis esimerkiksi riittävän korkea ja vuosittain kasvava hiilivero on tähän selkeä työkalu. Parasta olisi pystyä sopimaan tällaisesta verosta tai maksusta yhteisesti vähintään EU:n tasolla. Suomi ei kuitenkaan voi jäädä odottamaan muiden maiden aktivoitumista, vaan meidän on tehtävä radikaaleja toimia ensimmäisenä tai yksinkin.

Varsinaisen päästöjen verottamisen lisäksi on muitakin keinoja, joita voidaan ottaa käyttöön heti. Ensimmäinen on erilaisten ympäristölle selvästi haitallisten tukien poistaminen, esimerkiksi maataloustuet nisäkästeollisuudelle, tuet lento- ja risteilyliikenteelle, sekä epäsuorat ja kompensaatiotuet fossiilisille polttoaineille. Lentoliikenteen vähentämiseksi lentokerosiinin verottamisen ohella voitaisiin myös säätää erillinen lentovero, esimerkiksi 50 € / nousu / hlö.

Suomessa erityisen tärkeää on myös metsien ja etenkin soiden suojelu. Entistä paljon suurempia maa-alueita on suojeltava. Suunnitellut lisähakkuut tulee perua. Metsien hyötykäyttö on kokonaisuudessaan hieman monimutkaisempi kysymys – riippuen puun käyttötarkoituksesta ja metsän tilasta, hakkuut voivat myös lisätä metsien potentiaalia sitoa hiiltä.

Mahdollisia tulevaisuuden teknologisia ratkaisuja kuten uusien energiamuotojen kehitystä (fuusio, synteettiset polttoaineet) ja hiilidioksidin takaisinottoa tulee ehdottomasti myös edistää, ja tieteeseen ja tutkimukseen panostaa. Niiden varaan ei kuitenkaan voida laskea.

Veroja, veroja ja maksuja –mihin tämä päästöistä saatu raha sitten käytetään? Kun energian- ja lämmöntuotannon sekä liikenteen päästöjä verotetaan riittävän voimakkaasti, voidaan erillisiä auto- ja sähköveroja puolestaan laskea tai niistä luopua. Verotuksen fokuksen siirtyessä päästöihin ja haittoihin, voidaan myös ansiotulojen verotusta keventää ja/tai rahoittaa suurempaa perustuloa. Muodossa tai toisessa päästöistä kerätty raha jaetaan siis kansalaisille.

On jo liian myöhäistä täysin torjua ilmaston lämpenemistä ja sen aiheuttamia haittoja. Nopeilla ja radikaaleilla toimilla voimme kuitenkin yhä rajata ilmaston lämpenemisen 1,5-2 asteeseen, mikä lieventää sen negatiivisia vaikutuksia hyvin merkittävästi. Tämä meidän on tehtävä, ja Suomessa meidän on tehtävä vähintään oma osamme, riippumatta siitä, mitä muualla tapahtuu.

Ilmastonmuutos ei valitettavasti ole ainoa ihmiskuntaa uhkaava ympäristökatastrofi. Monet tässä mainituista tarpeellisista muutoksista auttavat ympäristöä myös muilta osin, mutta muutakin tarvitaan, mm. kierrätyksen tehostamista ja parempaa kiertotaloutta, mikromuovien säätelyä, väestönkasvun hillitsemistä globaalisti sekä monilta osin tiukempaa ympäristölainsäädäntöä.

Samuli Kangaslampi (Piraattipuolue – Pirkanmaa), ehdolla eduskuntaan numerolla 163.

Share Button