Psykedeelinen renessanssi orastaa tieteessä – miksi?

Tämä yleisluontoinen katsaus on kirjoitettu pyynnöstä Cortext-lehteen ja julkaistu sen numerossa 2/2017

 

Psykedeelinen renessanssi orastaa tieteessä

Samuli Kangaslampi 

”Taikasienistä ihmelääke masennuksen hoitoon?”1, ”LSD palauttaa aivot samanlaiseen tilaan kuin vauvana”2, ”Hannu söi huumesieniä parantumattoman syövän aiheuttamaan shokkiin”3 – Psykedeelit ovat viime aikoina näkyneet suomalaisessakin mediassa. Aiheeseen liittyvän asenne- ja mediailmapiirin muutoksen ohella taustalla vaikuttaa myös psykedeelien nouseminen uudelleen vakavasti otettavan tieteellisen tutkimuksen kohteiksi, sekä perustutkimuksessa että mahdollisten kliinisten sovellusten osalta. Miten tiede näkee psykedeelit, ja mistä syistä niitä tutkitaan?

Psykedeeleiksi kutsutaan joukkoa psykoaktiivisia aineita, jotka minuuteista tunteihin kestävän vaikutuksensa ajan muuntavat voimakkaasti ihmisen havainnointi- ja ajatustoimintoja sekä tajunnantilaa. Rajanveto vaihtelee, mutta vähintäänkin psykedeeleiksi lasketaan lysergihapon dietyyliamidi eli LSD-25, meskaliini ja psilosybiini sekä muita dimetyylitryptamiinin muotoja (N,N,-DMT, 5-MeO-DMT, ayahuasca-keitos). Kemialliselta perusrakenteelta aineet ovat ergoliineja, serotoniinin kaltaisia tryptamiineja tai fenetyyliamiineja4. Luonteeltaan enemmänkin empatogeeninen stimulantti, fenetyyliamiineihin kuuluva metyleenidioksimetamfetamiini eli MDMA mainitaan myös usein samoissa yhteyksissä psykedeelien kanssa. Tämä johtunee siitä, että myös se on palannut kliinisen tutkimuksen kohteeksi paljolti samankaltaisilla asetelmilla kuin varsinaiset psykedeelit. MDMA:ta ja mm. LSD:tä yhdistää myös se, että vaikka ne molemmat saivat alkunsa lääkekehityksen tuloksena, ne tunnetaan nykyisin paremmin ”viihdekäytöstään”. Sekä MDMA että yleisimmät psykedeelit ovat Suomessa laittomia huumausaineita.

Joitakin psykedeelejä, kuten psilosybiinisieniä ja ayahuasca-keitosta, on käytetty seremoniallisissa ja shamanistisissa tarkoituksissa vuosituhansia5. Toiset, kuten LSD, ovat semisynteettisiä 1900-luvun tuotoksia. Etenkin LSD oli pian löytämisensä jälkeen 50–70-luvuilla huomattavan tieteellisen kiinnostuksen kohteena, ensin ”psykotomimeettinä”, jolla voitaisiin luoda lyhytkestoinen, hallittava psykoosinkaltainen tila edistämään ymmärrystä psykooseista, mutta sitten laajemmin psykiatrisena hoitomenetelmänä. Satoja tutkimusraportteja julkaistiin, ja joidenkin arvioiden mukaan 40000 ihmistä sai LSD:tä osana näitä tutkimuksia5. Tieteellisen tutkimuksen standardit ja vaatimukset ovat kuitenkin noista vuosista radikaalisti muuttuneet: Nykysilmin suuri osa 50–70-lukujen tutkimuksista näyttää lähinnä vapaamuotoisilta raporteilta kliinisestä käytöstä, ei systemaattiselta tutkimukselta. Vertailuryhmien ja seurannan puutteen sekä epämääräisen tulosten raportoinnin vuoksi niiden luotettavuutta ja tuloksia on vaikea arvioida. Vanhoista tutkimuksista tehdyt meta-analyysit ja katsaukset viittaavat kuitenkin LSD-hoidon vaikuttavuuteen alkoholiriippuvuudessa6 sekä mahdolliseen vaikuttavuuteen neuroottisissa häiriöissä7.

Keskeiset psykedeelit tulivat laittomiksi 1960-luvun lopulla poliittisista ja kulttuurisista syistä. Tämä tyrehdytti nopeasti myös rahoituksen ja tilauksen psykedeelitutkimukselle noin 30 vuodeksi. Uudelleen psykedeelit alkoivat päästä tutkimuksen kohteiksi vuosituhannen vaihteessa, ja 2010-luvulla voidaan jo puhua pienimuotoisesta psykedeelisestä renessanssista, jossa aihepiirin tutkimuksia on nähty jo Lancetin ja Naturen julkaisujenkin sivuilla. Suhteessa aiheeseen liittyvään uutisointiin, modernien kliinisten tutkimusten näyttö psykedeelien terapeuttisista käyttömahdollisuuksista on kuitenkin vielä vähäistä ja alustavaa.

Paras, mutta tasoltaan korkeintaan kohtalainen, näyttö on kuolemansairauteen tai syöpään liittyvän ahdistuneisuuden lievittämisestä psilosybiiniavusteisella terapialla, josta on tehty pilottitutkimus8 ja kaksi laadukasta lumekontrolloitua ja sokkoistettua tutkimusta9 10. Vastaavasta hoidosta LSD-avusteisesti on yksi lumekontrolloitu pilottitutkimus11. Merkittävimmässä, Johns Hopkinsin yliopiston 51 koehenkilön psilosybiinitutkimuksessa syöpään liittyvät ahdistus- ja masennusoireet olivat kliinisesti alhaisemmalla tasolla vielä 6 kk jälkeen hoidosta ¾ osanottajista, ja puolella oireet palautuivat normaaliväestön tasolle10. Kun kuolemansairauteen yhdistyvän kliinisen tason ahdistuksen hoitoon on vain hyvin rajatusti toimivia hoitomenetelmiä, ainakin tällainen terapeuttinen käyttö näyttäisi siis perustellulta.

Ehkä eniten huomiota on saanut masennuksen hoito, mutta siihen liittyvät modernit tutkimukset rajoittuvat pieniin ei-sokkoistettuihin tutkimuksiin psilosybiinillä12 ja ayahuascalla13 14, sekä yhteen vielä julkaisemattomaan lyhyen aikavälin lumekontrolloituun tutkimukseen ayahuascalla15. Näitä tutkimuksia voidaan pitää lähinnä alustavina viitteinä vaikutuksista hoitoresistenttiin masennukseen. Runsaasti jatkotutkimusta aiheesta on kuitenkin suunnitteilla, myös Suomessa1 43. Yksittäisiä moderneja pilottitutkimuksia on lisäksi tehty psilosybiinin hyödyntämisestä tupakoinnin lopettamiseen16, alkoholiriippuvuuteen17 sekä pakko-oireisen häiriön hoitoon18. Runsaammat löydökset eläinmalleissa tukevat käsitystä psykedeelien potentiaalista etenkin riippuvuuksien ja neuroottistyyppisten oireiden hoidossa5.

MDMA:n osalta yhdysvaltalainen tutkimusjärjestö MAPS19 tekee systemaattista työtä sen saamiseksi lääkkeeksi, ja MDMA-avusteisen psykoterapian käyttö PTSD:n hoitoon on edennyt viimeisen, kolmannen vaiheen tutkimuksiin. Jos lupaavat hoitotulokset pienistä lumekontrolloiduista sokkotutkimuksista20 21 22 toistuvat myös näissä laajemmissa tutkimuksissa, MDMA-avusteisesta psykoterapiasta voi tulla ainakin hoitoresistentin PTSD:n käypää hoitoa 2020-luvulla.

Mitä psykedeelit sitten saavat ihmisessä aikaan, ja mikä niiden vaikutuksissa voisi olla terapeuttista? Psykedeelien vaikutusten subjektiivisessa kokemisessa on huomattavaa yksilö- ja tilannekohtaista vaihtelua, mutta myös säännönmukaisuuksia. Yleisiä kuvauksia ovat laajenemisen ja rajojen häviämisen tunteet, korostunut yhteys ympäröivään maailmaan, ajan ja tilan kokemuksen muutokset sekä aistihavaintojen korostuminen tai muuntuminen tai synestesia. Moni korostaa kokemusten sanoinkuvaamattomuutta5.

Fyysisen ympäristön ominaisuuksien (setting) sekä käyttäjän psyykkisen tilan ja odotusten (set) on korostettu vaikuttavan keskeisesti psykedeelien vaikutusten luonteeseen5. Terapeuttisen käytön tutkimuksissa psykedeeliä annetaan tyypillisesti 1–3 session aikana osana lyhytterapeuttista interventiota, johon kuuluu lisäksi useita lääkkeettömiä valmistautumissessioita sekä purkuistuntoja. Valmistautumissessioilla pyritään saavuttamaan terapiavaikutuksille mahdollisimman otollinen set, ja hoitotilan viihtyvyydellä, mukavuudella ja terapeuttien jatkuvalla rauhallisella läsnäololla psykedeelin vaikutuksen ajan optimaalinen setting23.

Merkittävä osa kokee psykedeelien vaikutuksen aikana myös huippukokemuksia, joita saatetaan kuvata hengellisiksi tai mystisiksi. Esimerkiksi yksittäisen psilosybiiniannoksen on osoitettu saavan aikaan 60 %:lla terveistä koehenkilöistä mystiseksi luokiteltavan kokemuksen, jota 2/3 piti elämänsä viiden merkittävimmän kokemuksen joukkoon sijoittuvana24. Tällaiset tilat, joihin saattaa yhdistyä egon/itsen hälvenemisen tai totaalisen katoamisen tunne, ovat usein voimakkaan tunteellisia, ekstaattisia tai katarttisia, mutta toisinaan myös vaikeita tai havahduttavia, väliaikaisesti pelkoa ja ahdistusta aikaan saavia. Juuri mystistyyppiset, vaikeatkin kokemukset ovat useissa tutkimuksissa yhdistyneet terapeuttisiin vaikutuksiin 9 10 25. Ne myös saattavat lisätä niitä kokevien persoonallisuuden avoimuutta pitkäkestoisesti26.

Terapeuttista psykedeelien vaikutuksissa saattaa olla myös niiden aikaansaama muokkautuvuuden27, luovan ajattelun28 ja suggestiivisuuden29 voimakas väliaikainen lisääntyminen. Tällainen labiili tila yhdistettynä terapeuttiseen ympäristöön voi mahdollistaa uusia näkökulmia, ahaa-elämyksiä tai radikaaleja muutoksia suhtautumisessa itseen ja maailmaan. Pilottitutkimuksessa psilosybiinin käytöstä masennuksen hoitoon kaikki osanottajat nimesivät yhteyden kokemuksen hoidossa mielestään keskeiseksi vaikuttavaksi tekijäksi. Myös emotionaalisen purkautumisen tai ”resetoitumisen” kokemusta sekä siirtymää välttämisestä hyväksyntään korostettiin30. Erityisesti uudenlaista yhteyden kokemista itseen, muihin ja ympäröivään maailmaan onkin ehdotettu keskeiseksi tervehdyttäväksi tekijäksi psykedeeliavusteisessa terapiassa31.

Neurobiologian tasolla psykedeelien jo milli- tai mikrogrammatason annoksilla ilmeneviä radikaaleja vaikutuksia ei täysin ymmärretä. Välittäjäainejärjestelmien näkökulmasta psykedeelit vaikuttavat useiden monoamiinireseptoreiden kautta, mutta keskeisin on serotoniini-2A-reseptorin (5-HT2A) aktivaatio, etenkin aivokuoren pyramidisoluissa 4 32 33. Terapeuttisten vaikutusten mahdollinen yhdistyminen 5-HT2A-reseptorin aktivointiin on yllättävää, etenkin kun jotkut 5-HT1A-reseptorin kautta vaikuttavat masennuslääkkeet kuten mirtatsapiini nimenomaisesti salpaavat 5-HT2A-reseptoria. Psykedeelitutkimus informoikin uudenlaista teorisointia serotoniinijärjestelmän monitahoisesta yhteydestä mielenterveyteen, jossa 5-HT2A-aktivaation kautta välittyvä nopea muokkautuvuus nähdään mahdollisesti terapeuttisena, ja kenties laajemminkin keskeisenä sopeutumisprosessina27.

Aivoissa psykedeelien vaikutukset näkyvät mm. alfa- ja delta-aaltojen heikkenemisenä34, signaalien monimuotoisuuden ja entropian lisääntymisenä34 sekä perustilaverkoston toiminnallisen konnektiviteetin vähenemisenä (disintegraationa)35. Psykologisesti nämä vaikutukset yhdistyvät etenkin kokemuksiin egon hälvenemisestä. Vaikutusten laannuttua perustilaverkostossa ilmenee kuitenkin mahdollisesti uudentyyppistä integroitumista, joka pilottitutkimuksessa oli myös yhteydessä parempaan masennuksen lievittymiseen36. Samansuuntaisesti psykedeelit vähentävät mantelitumakkeen reaktiivisuutta emotionaalisiin ärsykkeisiin akuutisti37 38, mutta psilosybiinihoidon jälkeen reaktiivisuus näytti lisääntyneen ja olevan yhteydessä parempaan masennuksen lievenemiseen39. Tämä pysyvämpi vaikutus on mielenkiintoisesti esimerkiksi SSRI-lääkkeisiin verrattuna päinvastainen.

Näiden löydösten ja koehenkilöiden subjektiivisten kuvausten perusteella psykedeelien mahdollista terapeuttista mekanismia on verrattu ”reset”-nappiin30 36: Käymällä läpi väliaikainen äärimmäisen muokkautuva, labiilin emotionaalinen ja jokseenkin disintegroitunut tila tuetussa ja terapeuttisessa ympäristössä mahdollistetaan uudenlaisia yhteyksiä, näkökulmia ja järjestäytymistä. Tällainen mahdollinen toimintamekanismi vertautuu jossain määrin myös sinänsä tehokkaaseen, mutta sivuvaikutuksiltaan ikävään ja kestoltaan heikkoon sähköhoitoon27.

Tässä esitetyt teoriat vaikutusmekanismeista ovat vielä varsin spekulatiivisia, ja etenkin kliiniset tulokset hyvin alustavia. Psykedeelinen renessanssi, jos sellaisesta voidaan puhua, on tieteessä vasta aluillaan. Keskeinen rajoite psykedeelien mahdollisuuksien tutkimiselle on rahoitus. Lääketeollisuudella ei ole juuri intressejä panostaa sellaisten aineiden tutkimukseen, joita ei voida patentoida. Toisaalta julkista rahoitusta tutkimukselle on ollut heikosti saatavilla. Suuri osa tähänastisesta modernista psykedeelitutkimuksesta onkin ollut erilaisten säätiöiden, järjestöjen ja yksittäisten hyväntekijöiden rahoittamaa. Kun prosessi esimerkiksi uuden lääkeaineen saamiseksi markkinoille maksaa vähintään kymmeniä, usein satoja, miljoonia euroja, rajoittaa tämä ymmärrettävästi tutkimuksen vauhtia. Tarvetta uusille hoitomuodoille esimerkiksi hoitoresistentissä masennuksessa ja riippuvuuksissa silti ilmiselvästi on, joten vaikuttaa todennäköiseltä, että tällaistenkin potentiaalisten hoitomuotojen tutkimusta enenevissä määrin rahoitetaan. Mahdollisen kliinisen käytön ohella psykedeelejä on toki hyödynnetty myös mm. tietoisuuden40, välittäjäainejärjestelmien27 sekä hengellisyyden tutkimuksessa41 42. Vaikka tulevissa kliinisissä kokeissa selviäisikin, ettei psykedeeleistä ole laajamittaista iloa psykiatrialle, muuntyyppistä tieteellistä hyötykäyttöä todennäköisesti nähdään jatkossakin.

Kirjoittaja on psykologi, terapiatutkija ja Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n puheenjohtaja

 

Lähteet

1
Kirkko & Kaupunki, 18.9.2017. “Taikasienistä ihmelääke masennuksen hoitoon? Lääketestit alkavat myös Suomessa”. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/taikasienista-ihmelaake-masennuksen-hoitoon-laaketestit-alkavat-myos-suomessa


2
Tiede, 12.4.2016. “LSD palauttaa aivot samanlaiseen tilaan kuin vauvana”. https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/lsd_palauttaa_aivot_samanlaiseen_tilaan_kuin_vauvana


3
MTV Uutiset, 13.10.2017. “Hannu söi huumesieniä parantumattoman syövän aiheuttamaan shokkiin: “Voimakas kuolemanpelko tuli ja poistui lopullisesti””. https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hannu-syo-huumesienia-parantumattoman-syovan-aiheuttamaan-shokkiin-voimakas-kuolemanpelko-tuli-ja-poistui-lopullisesti/6612464


4
Nichols, D. E. (2004). Hallucinogens. Pharmacology & Therapeutics, 101, 131-81.


5
Nichols, D. E. (2016). Psychedelics. Pharmacological Reviews, 68(2), 264-355.


6
Krebs, T. S. & Johansen, P.-O. (2012). Lysergic acid diethylamide (LSD) for alcoholism: meta-analysis of randomized controlled trials. Journal of Psychopharmacology, 26(7), 994–1002. doi:10.1177/026988111243925


7
Rucker, J. et al. (2016). Psychedelics in the treatment of unipolar mood disorders: a systematic review. Journal of Psychopharmacology, 30(12), 1220-1229.


8
Grob, C. S. et al. (2011). Pilot study of psilocybin treatment for anxiety in patients with advanced-stage cancer. Archives of General Psychiatry, 68, 71-78.


9
Ross, S. et al. (2016). Rapid and sustained symptom reduction following psilocybin treatment for anxiety and depression in patients with life-threatening cancer: a randomized controlled trial. Journal of Psychopharmacology, 30(12), 1165-1180.


10
Griffiths, R. R. et al. (2016). Psilocybin produces substantial and sustained decreases in depression and anxiety in patients with life-threatening cancer: A randomized double-blind trial. Journal of Psychopharmacology, 30(12), 1181-1197.


11
Gasser, P. et al. (2014). Safety and efficacy of LSD-assisted psychotherapy for anxiety associated with life-threatening diseases. Journal of Nervous and Mental Diseases, 202, 513-520.


12
Carhart-Harris, R. L. et al. (2016). Psilocybin with psychological support for treatment-resistant depression: an open-label feasibility study. Lancet Psychiatry, 3, 619–27. doi: 10.1016/S2215-0366(16)30065-7


13
Osório, F. L. et al. (2015). Antidepressant effects of a single dose of ayahuasca in patients with recurrent depression: a preliminary report. Revista Brasileira de Psiquiatria, 37(1), 13-20.


14
Sanches, R. F. et al. (2016). Antidepressant Effects of a Single Dose of Ayahuasca in Patients With Recurrent Depression: A SPECT Study. Journal of Clinical Psychopharmacology, 35(1), 77-81.


15
Palhano-Fontes, F. (15.8.2017). A randomized placebo-controlled trial on the antidepressant effects of the psychedelic ayahuasca in treatment-resistant depression. Preprint: https://www.biorxiv.org/content/early/2017/08/15/103531. doi: 10.1101/103531


16
Johnson, M.W. et al. (2014). Pilot study of the 5-HT2AR agonist psilocybin in the treatment of tobacco addiction. Journal of Psychopharmacology, 28(11), 983-92. doi: 10.1177/0269881114548296


17
Bogenshutz et al. (2015). Psilocybin-assisted treatment for alcohol dependence: a proof-of-concept study. Journal of Psychopharmacology, 29(3), 289-99. doi:10.1177/0269881114565144


18
Moreno, F.A. et al. (2006). Safety, tolerability, and efficacy of psilocybin in 9 patients with obsessive-compulsive disorder. Journal of Clinical Psychiatry, 67(11), 1735-1740.


19
http://www.maps.org/research/mdma


20
Mithoefer, M. C. et al. (2011). The safety and efficacy of ±3, 4-methylenedioxymethamphetamine-assisted psychotherapy in subjects with chronic, treatment-resistant posttraumatic stress disorder: the first randomized controlled pilot study. Journal of Psychopharmacology, 25(4), 439–452.


21
Mithoefer, M. C. et al. (2013). Durability of improvement in post-traumatic stress disorder symptoms and absence of harmful effects or drug dependency after 3,4-methylenedioxymethamphetamine-assisted psychotherapy: a prospective long-term follow-up study. Journal of Psychopharmacology, 27(1), 28–39.


22
Oehen, P. et al. (2013). A randomized, controlled pilot study of MDMA (±3, 4-Methylenedioxymethamphetamine)-assisted psychotherapy for treatment of resistant, chronic Post-Traumatic Stress Disorder (PTSD). Journal of Psychopharmacology, 27(1), 40–52.


23
Johnson, M. et al. (2008). Human hallucinogen research: guidelines for safety. Journal of Psychopharmacology, 22, 603–620.


24
Griffiths, R.R. et al. (2006). Psilocybin can occasion mystical-type experiences having substantial and sustained personal meaning and spiritual significance. Psychopharmacology, 187, 268–283.


25
Garcia-Romeu, A. et al. (2014). Psilocybin-occasioned mystical experiences in the treatment of tobacco addiction. Current Drug Abuse Review, 7(3), 157-164.


26
MacLean, K.A. et al. (2011) Mystical experiences occasioned by the hallucinogen psilocybin lead to increases in the personality domain of openness. Journal of Psychopharmacology, 25, 1453–1461.


27
Carhart-Harris, R. L. & Nutt, D. J. (2017). Serotonin and brain function: a tale of two receptors. Journal of Psychopharmacology, 31(9), 1091-1120. doi: 10.1177/0269881117725915


28
Kuypers, K.P. et al. (2016). Ayahuasca enhances creative divergent thinking while decreasing conventional convergent thinking. Psychopharmacology, 233, 3395–3403.


29.
Carhart-Harris, R. et al. (2014). LSD enhances suggestibility in healthy volunteers. Psychopharmacology, 232, 785–794.


30
Watts, R. et al. (2017). Patients’ accounts of increased ‘connection’ and ‘acceptance’ after psilocybin for treatment-resistant depression. Journal of Humanistic Psychology [Epub ahead of print]


31
Carhart-Harris, R. L. et al. (2017). Psychedelics and connectedness. Psychopharmacology (Berl). doi: 10.1007/s00213-017-4701-y. [Epub ahead of print]


32
Glennon, R.A. et al. (1984). Evidence for 5-HT2 involvement in the mechanism of action of hallucinogenic agents. Life Sciences, 35, 2505–2511.


33
Moreno, J.L., et al. (2011). Metabotropic glutamate mGlu2 receptor is necessary for the pharmacological and behavioral effects induced by hallucinogenic 5-HT2A receptor agonists. Neuroscience Letters, 493(3), 76–79. doi: 10.1016/j.neulet.2011.01.046


34
Schartner et al. (2017) Increased spontaneous MEG signal diversity for psychoactive doses of ketamine, LSD and psilocybin. Scientific Reports, 7:46421. doi: 10.1038/srep46421


35
Carhart-Harris, R. L. et al. (2016). Neural correlates of the LSD experience revealed by multimodal neuroimaging. PNAS, 113(17), 4853–4858. doi: 10.1073/pnas.1518377113


36
Carhart-Harris, R.L., et al (2017). Psilocybin for treatment-resistant depression: fMRI-measured brain mechanisms. Scientific Reports, 7:13187. doi:10.1038/s41598-017-13282-7


37
Mueller, F. et al. (2017). Acute effects of LSD on amygdala activity during processing of fearful stimuli in healthy subjects. Translational Psychiatry, 7(4):e1084. doi:10.1038/tp.2017.54


38
Kraehenmann, R. et al. (2015). Psilocybin-Induced Decrease in Amygdala Reactivity Correlates with Enhanced Positive Mood in Healthy Volunteers. Biological Psychiatry, 78(8), 572-81. doi: 10.1016/j.biopsych.2014.04.010


39
Roseman, L. (2017). Poster: Increased amygdala reactivity and symptom improvement after psilocybin treatment for depression. Available at https://files.aievolution.com/hbm1701/abstracts/36466/1208_Roseman.pdf


40
Carhart-Harris, R.L. et al. (2014). The entropic brain: a theory of conscious states informed by neuroimaging research with psychedelic drugs. Frontiers in Human Neuroscience 8:20


41
Griffiths, R. R. et al. (2017). Psilocybin-occasioned mystical-type experience in combination with meditation and other spiritual practices produces enduring positive changes in psychological functioning and in trait measures of prosocial attitudes and behaviors. Journal of Psychopharmacology [EPub]. doi: 10.1177/0269881117731279


42
Kometer, M. et al. (2015) Psilocybin-induced spiritual experiences and insightfulness are associated with synchronization of neuronal oscillations. Psychopharmacology, 232, 3663–3676.


43
BusinessWire (6/12/2017). “COMPASS Pathways Partners with Worldwide Clinical Trials to Conduct World’s First Large-scale Clinical Trials in Psilocybin Therapy for Treatment-resistant Depression”.  Available at https://www.businesswire.com/news/home/20171206005237/en/

 

Share Button

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *