As of today, there are an estimated eight billion human beings on our planet. That’s great. More human beings is a positive thing. Every new human being brings more consciousness, meaning, and potential into the universe.
Our planet could sustainably hold and provide for eight billion people. However, at this moment, we don’t have the appropriate structures to do this, but instead we are wasting non-renewable resources and polluting our own nest at a truly terrifying rate. Changing these circumstances is, clearly, the greatest and most immediate challenge of our times.
Global population growth appears to be slowing down. With environmental challenges this large, this is probably a good thing in the short term. As our problems related to the environment and climate are better under control, I look forward to more rapid population growth later.
Biological (or cybernetic) immortality, which seems likely to be achieved within the next century, will in any case accelerate population growth once more. This is no reason not to strive for this most important goal for the near future of humanity. But as the human population continues to grow well beyond its current size, we will of course need to expand onto other planets or into outer space otherwise.
These three I consider the most important challenges for humanity as of today: overcoming death, developing a balanced relationship with our planet and a sustainable way of living on it, and expanding beyond our home planet. Insofar as we will not receive help in these endeavors from other possible sentient species out there, we will have to face these challenges by ourselves. For one or a thousand people, they would surely be insurmountable. That’s why I’m glad there’s eight billion of us.
Maapallolla on nyt arviolta kahdeksan miljardia ihmistä. Se on hienoa. Ihmisten määrän lisääntyminen on iloinen asia. Jokainen uusi ihminen tuo maailmankaikkeuteen lisää tietoisuutta, merkitystä ja potentiaalia.
Planeettamme voisi kantaa kahdeksan miljardia ihmistä kestävästi. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole sellaisia rakenteita, joilla tämä tapahtuisi, vaan kulutamme uusiutumattomia luonnonvaroja ja saastutamme omaa pesäämme erittäin pelottavaa vauhtia. Tämän tilanteen muuttaminen on, tietenkin, aikamme suurin ja välitön haaste.
Väestönkasvu planeetalla näyttää olevan hidastumassa. Kun ympäristöhaasteet ovat näin suuria, tämä lienee lyhyellä aikavälillä hyvä asia. Kun ympäristöön ja ilmastoon liittyvät ongelmat on saatu paremmin hallintaan, toivon väestön määrän taas kasvavan.
Biologinen (tai kyberneettinen) kuolemattomuus, jonka saavuttamista seuraavan sadan vuoden aikana pidän melko todennäköisenä, tulee joka tapauksessa kiihdyttämään jälleen väestönkasvua. Se ei tietenkään ole mikään syy olla tavoittelematta tuota tärkeintä askelta ihmisyyden lähitulevaisuudessa. Mutta kun väestömäärä vielä nykyisestä selvästi kasvaa, meidän tarvitsee toki levittäytyä myös muille planeetoille tai muutoin avaruuteen.
Näitä pidänkin ihmiskunnan tärkeimpinä haasteina: kuoleman voittamista, kestävän planeettasuhteen ja elämäntapojen saavuttamista sekä laajentumista planeettamme ulkopuoliseen universumiin. Sikäli kun emme saa näihin haasteisiin apua muilta mahdollisilta älyllisiltä lajeilta tuolta jostakin, meidän on ratkaistava ne keskenämme. Yhdelle tai tuhannelle ihmiselle ne olisivat varmaankin mahdottomia. Siksi olen iloinen, että meitä on kahdeksan miljardia.