Blog Posts
Eight billion people, and beyond
As of today, there are an estimated eight billion human beings on our planet. That’s great. More human beings is a positive thing. Every new human being brings more consciousness, meaning, and potential into the universe.
Our planet could sustainably hold and provide for eight billion people. However, at this moment, we don’t have the appropriate structures to do this, but instead we are wasting non-renewable resources and polluting our own nest at a truly terrifying rate. Changing these circumstances is, clearly, the greatest and most immediate challenge of our times.
Global population growth appears to be slowing down. With environmental challenges this large, this is probably a good thing in the short term. As our problems related to the environment and climate are better under control, I look forward to more rapid population growth later.
Biological (or cybernetic) immortality, which seems likely to be achieved within the next century, will in any case accelerate population growth once more. This is no reason not to strive for this most important goal for the near future of humanity. But as the human population continues to grow well beyond its current size, we will of course need to expand onto other planets or into outer space otherwise.
These three I consider the most important challenges for humanity as of today: overcoming death, developing a balanced relationship with our planet and a sustainable way of living on it, and expanding beyond our home planet. Insofar as we will not receive help in these endeavors from other possible sentient species out there, we will have to face these challenges by ourselves. For one or a thousand people, they would surely be insurmountable. That’s why I’m glad there’s eight billion of us.
Largest study of psilocybin for depression published with fairly positive results
Several companies and research groups continue to investigate the potential effectiveness of psilocybin, a classic serotonin 2A receptor agonist psychedelic, or psilocybin-assisted (psycho)therapy for several psychiatric indications, chief among them depression.
Results of the largest RCT on psilocybin-assisted treatment of treatment-resistant depression to date, with 233 patients, are now out in the New England Journal of Medicine. The main results from this private phase 2b study have previously been presented in press releases, however.
In the final published results by Goodwin et al. (2022), one session of 25 mg of psilocybin, combined with psychological support during the dosing session and a few preparatory and integrative therapeutic sessions reduced depressive symptoms more than smaller doses (10 mg, 1 mg). Compared to previous research and expectations, however, the results may still be considered modest, maybe even disappointing. In the treatment group, 37% of patients had a significant response and 29% were in remission three weeks after treatment, compared with 19/18% and 8/8% of patients in the 10/1 mg groups. At 12 weeks, a sustained response was seen in 20% of patients in the treatment group.
“Mystical-type experiences under psychedelics explain later improvements in well-being and mental health” – What’s the evidence?
This post provides a slightly extended version of and references for my brief talk at the Interdisciplinary Conference on Psychedelic Research 2022 on September 23, 2022. This research will also be published as a peer-reviewed article later.
2022-09-22 Samuli Kangaslampi, samuli@kangaslampi.net
Introduction
“[E]lements of the psychedelic experience, such as experiences of mystical-type, account for the therapeutic benefit” (Palhano-Fontes et al., 2019). “[M]ystical-type experiences are predictive of beneficial outcomes from psychedelics administered in experimental contexts” (Yaden & Griffiths, 2021). Statements such as these are commonly made in recent articles on psychedelics and their potential therapeutic effects, and are typically followed by some references to studies that have indeed found this to be the case. Meanwhile, other authors have questioned the relevance and meaning for therapeutic outcomes of the subjective effects entirely (Olson, 2021) or the concept of mystical experiences in particular (e.g., Sanders & Ziljmans, 2021).
So, what is the evidence that mystical-type experiences under psychedelics associate with or predict changes in well-being and mental health a) in general and b) compared with other possibly relevant acute subjective aspects of the experience (such as psychological insights and emotional breakthroughs)? To my knowledge, no comprehensive reviews on the state of the evidence have been presented1. Therefore, I conducted a comprehensive review based on a systematic search of the available quantitative evidence for such associations.
This blog post presents a rough, general summary of the results of this review to accompany my talk at ICPR 2022. A full, proper article will be published later.
On studying the psychological mechanisms of the (therapeutic) effects of psychedelics
This post provides extended discussion of and references for my poster-based talk given at the INSIGHT 2021 conference on September 10, 2021. My commentary published in Psychopharmacology also discusses some of these same issues and provides concrete suggestions for future research. This is a work in progress and may evolve over time.
2021-09-10 Samuli Kangaslampi, samuli@kangaslampi.net
Increasing evidence suggests that consuming psychedelic substances in some contexts may have therapeutic effects for some people. Psilocybin-assisted psychotherapy for depression has entered Phase 2 clinical trials (Carhart-Harris et al., 2021). Meanwhile, experimental, survey-based, and register-based studies suggest links between psychedelic consumption and some areas of well-being (e.g., Agin-Liebes et al., 2021; Jiménez-Garrido et al., 2020; Hendricks et al., 2015; Simonsson et al., 2021; Uthaug et al., 2019). In order to better understand and maximize possible therapeutic effects, it would be very useful to know how, through which psychological mechanisms, psychedelics or psychedelic-assisted therapy may have beneficial outcomes.
Indeed, research on the psychological mechanisms of the effects of psychedelics is increasing. A number of recent publications have suggested various mechanisms and pathways for beneficial effects (e.g., Davis et al., 2020, 2021; Forstmann et al., 2020; Kettner et al., 2021; van Mulukom et al., 2020, Roseman et al., 2018; Thiessen et al., 2018; Zeifman et al., 2020). However, there are some problems and pitfalls in approaches several recent studies have taken to analyzing such mechanisms. Many of these problems and unstated assumptions in mechanism research have previously been pointed out and discussed in other areas of research, especially psychotherapy and social psychological research. Here, I discuss the value, challenges, and best practices of providing convincing evidence for the psychological mechanisms of the possible therapeutic effects of psychedelics.
Continue Reading…Clinical psychological research on treating children and adolescents exposed to violent trauma
Lectio Praecursoria delivered on the occasion of the public examination of my Doctoral dissertation, “Mechanisms of change in psychological treatment of posttraumatic stress symptoms among children and adolescents“, on September 6, 2019, at Tampere University.
According to estimates based on surveys from around 100 countries, a minimum of one billion children and adolescents under the age of 18 are exposed to some form of violence during each year (Hillis et al., 2018). Here they are. Except every one of these symbols represents one million children and adolescents, not one.
Nimilaki pakkokonservatismina
Huvittaisi ottaa kolmanneksi nimekseni Xyy. Lyhyt, yksinkertainen ja helposti Suomessa käytettävillä aakkosilla kirjoitettava nimi. En saa kuitenkaan tehdä niin. Etu- ja sukunimilaki kieltää.
Nimilaki uudistui vuoden 2017 lopulla Etu- ja sukunimilaiksi. Joitain pieniä muutoksia tehtiin. Etunimiä saa esimerkiksi olla nykyään neljä. Kaikki lain keskeiset ongelmat jäivät kuitenkin korjaamatta. Uusikin laki on tarpeettoman pitkä, monimutkainen ja byrokraattinen, pakkokonservatismia ylläpitävä ja kohtuuton. Se asettaa suomalaisten ilmaisunvapaudelle perusteettomia rajoituksia suhteessa nimiin.
Nykyisen lain mukaan etunimi ei saa olla 1) omiaan aiheuttamaan pahennusta; 2) omiaan aiheuttamaan haittaa; 3) etunimeksi ilmeisen soveltumaton. Näistä ehdoista ei saa poiketa missään tapauksessa. Lisäksi on kolme harkinnanvaraista edellytystä. Etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka 1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä; 2) on vakiintunut samalle sukupuolelle; ja 3) ei ole ilmeisen sukunimityyppinen. Näistä harkinnanvaraisista edellytyksistä voidaan joustaa, 1) jos nimi on jo käytössä viidellä samaa sukupuolta olevalla henkilöllä; 2) jos kansalaisuuden, perhesuhteiden tms. perusteella on yhteys vieraaseen valtioon, jonka etunimikäytäntöä nimi vastaa; 3) uskonnollisen tavan vuoksi tai 4) muusta erityisestä syystä.
Vastaavien rajoitusten lisäksi sukunimiä säätelevät vielä tiukemmat asetukset, jotka mm. estävät ottamasta sukunimeksi jo muilla käytössä olevan tai muutoin tunnetun sukunimen ilman perhesiteitä tai muuta erityistä syytä, säätiön, yhtiön tai yhdistyksen nimen, tavaramerkin ym. Lisäksi on runsas määrä pykäliä mm. määrittelemään, milloin puolison sukunimen saa ottaa ja miten sukunimiä voi yhdistellä.
Maistraatit käsittelevät yleensä nimimuutokset. Epäselvissä tapauksissa ne pyytävät kuitenkin lausuntoa erityiseltä nimilautakunnalta. Tämä kielitieteen, sukututkimuksen ja oikeustieteen asiantuntijoista koostuva kuuden hengen ryhmä määrittelee käytännössä, mitkä nimet ovat tarpeeksi suomalaisia, mukavia ja nimeltä kuulostavia.
Lain tulkinta on maistraateissa kirjavaa ja on jokseenkin sattuman kauppaa, pyydetäänkö nimilautakunnan lausuntoja. Lautakunnan lausunnoistakin on vaikea löytää selkeää linjaa. Tuliotso ja Karhu kelpaavat pojan nimeksi. Mutta Karhunpoika ja Merikarhu taas eivät kelpaa. Salvia ja Kalliope ovat kelvanneet tytölle, mutta Pajunkissa tai Talisha eivät.
Tällainen epädemokraattista valtaa yksityiselämään kuuluvalla alueella käyttävä lautakunta ei sovi vapaan yhteiskunnan periaatteisiin. Meillä ei ole soveltuvaa pukeutumista ohjaavaa muotisuunnittelijoiden ja tapakulttuurin eksperttien Pukeutumislautakuntaa. Hiustyylejämme ei liioin ohjaa parturikampaajista ja hiusvaha-asiantuntijoista koostuva Kampauslautakunta. Nimet ovat yhtä lailla ilmaisunvapauden ja identiteetin alue, johon valtiolla ei pitäisi olla tiettyjä perusedellytyksiä lukuun ottamatta sanottavaa. On myös tarpeetonta, että nimeä muuttaessa tulee esittää perusteet uudelle etu- tai sukunimelle.
Mitä nimistä olisi kohtuullista säätää? Ainakin lasten tapauksessa on nähdäkseni perusteltua, että nimeksi ei anneta selvästi loukkaavaa tai haitallista nimeä. Perusteltua on myös se, ettei nimeksi saa ottaa sellaista sisältöä, joka muutenkin on kielletty, esimerkiksi toisen kunniaa loukkaavaa, uhkaavaa tai väkivaltaan yllyttävää. Savolaisentappaja tai perinteikäs espanjalainen Matamoros voitaneen perustellusti kieltää. Käytännön syistä on järkevää myös rajata nimet tiettyyn pituuteen ja käyttämään vain Suomessa käytettäviä aakkosia, joitakin välimerkkejä ja miksei myös numeroita. Ero suku- ja etunimiin on ehkä tarpeellinen kansainvälistä kanssakäymistä varten.
Kaikki muut lain esittämät rajoitukset ja esteet ovat vain kulttuuriperinteiden pakkoylläpitoa, jokapäiväistä perusteetonta pakottamista konservatiivisuuteen.
Onko nimilaki aikamme suurin vääryys ja tärkein poliittinen kysymys? Ei toki. Mutta se on hyvä esimerkki suoraan suomalaisten luovuutta, ilmaisunvapautta ja yksilöllisyyttä täysin perusteetta rajoittavasta lainsäädännöstä. Se olisi helppo korjata.
Kaikkien lakien on pyrittävä yksinkertaisuuteen ja helppoon tulkittavuuteen. Alla oleva muutaman rivin ehdotukseni korvaa 5–6 sivua pitkät nimilain pykälät 1–20 sekä useita myöhempiäkin pykäliä. Mahdolliset rajatapaukset §3 täyttymisestä pystyvät maistraatit epäilemättä ratkaisemaan. Nimilautakuntaa tämä laki ei tarvitse.
§1 Jokaisella tulee olla nimi. Jokaisen on ilmoitettava, miten nimi jaetaan suku- ja etunimiksi.
§2 Nimen kokonaispituuden tulla olla korkeintaan 100 merkkiä. Nimi voi sisältää vain Suomessa käytössä olevia aakkosia a-ö ja A-Ö, välimerkkejä ., – sekä ’ ja numeroita 0–9.
§3 Nimi ei saa sisältää kunnianloukkausta, uhkausta tai muuta lailla kiellettyä sanomaa. Lapselle annettu nimi ei saa olla omiaan aiheuttamaan lapselle haittaa.
Olen Piraattipuolueen kansanedustajaehdokkaana Pirkanmaalla numerolla 163. Jos olet suhteellisen samaa mieltä kanssani tästä tai muista teemoistani, suosittelen äänestämään minua.
Perustulolla poistamme absoluuttisen köyhyyden ja parannamme hyvinvointia
Sosiaaliturvajärjestelmämme keskeisimpiä ongelmia ovat sen pirstaleisuus, byrokraattisuus, ennakoimattomuus ja sen aiheuttamat kannustinloukut. Sosiaaliturva kaipaa merkittäviä uudistuksia. Keskeisintä näissä uudistuksissa olisi siirtyä ennakoitavaan, automaattiseen, universaaliin ja vastikkeettomaan perustuloon. Siis rahaan, joka maksetaan jokaiselle aikuiselle suomalaiselle kerran kuussa täysin riippumatta hänen muista tuloistaan, elämäntilanteestaan tai toiminnastaan.
Suomen kaltaisen rikkaan ja menestyvän valtion tulee taata kaikille kansalaisilleen riittävä minimitoimeentulo kaikissa olosuhteissa. Ihmisarvoisen elämän mahdollistavan perustoimeentulon tulisi olla ihmisoikeus¹. Parhaiten tämän ihmisoikeuden takaa perustulo. Perustulon tärkein tehtävä onkin absoluuttisen köyhyyden poistaminen Suomesta pysyvästi.
Viimekätisten minimitukien taso on Suomessa tällä hetkellä melko matala, mutta riittää kyllä ihmisarvoiseen elämään. Jos siis kykenee ja osaa hakea kaikkia niitä tukia kuten asumistukea ja toimeentulotukea, joihin on oikeutettu, ja saa ne ajallaan, ei Suomessa joudu absoluuttiseen köyhyyteen. Valitettavasti monet, esimerkiksi ihmiset, joilla on fyysisiä sairauksia, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia tai jotka ovat asunnottomia, eivät tosiasiallisesti kykene hakemaan tukia, joihin olisivat oikeutettuja. Tukia jää myös saamatta erilaisten byrokraattisten loukkujen, vaatimusten ja viivytysten vuoksi, läheisten painostuksesta tai yksinkertaisesti häpeilyn ja kursailun vuoksi. Siksi Suomessa on jonkin verran absoluuttista köyhyyttä, siis tilanteita, joissa rahat eivät riitä esimerkiksi asumiseen ja ruokaan. Automaattinen perustulo korjaisi tällaiset tilanteet.
Köyhyyden poistamisen ohella perustulolla olisi toki myös paljon muita positiivisia vaikutuksia. Perustulo poistaisi kannustinloukut työn vastaanottamiselta, ja siten mahdollistaisi keikkatöitä ja osa-aikatöitä sekä entistä laajempaa pienyrittäjyyttä. Kaiken palkkatyön vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Perustulo vahvistaisi neuvotteluasemia työtä vastaan otettaessa ja palkoista neuvoteltaessa. Riittävän perustulon myötä irtisanoutumis- ja irtisanomisehtoja voitaisiin helpottaa ja kynnystä palkata uusia työntekijöitä madaltaa. Tietyn työpaikan säilyttäminen ei olisi kenellekään välttämätön elinehto, eikä virherekrytointien riski toisaalta yrittäjälle niin kohtuuton. Työmarkkinoista saataisiin joustavampia.
Vielä mahdollisia työllisyysvaikutuksia tärkeämpää perustulossa olisi kuitenkin hyvinvoinnin lisääntyminen. Ennakoitava, joka kuukausi varmuudella tilille saapuva minimiturva ilman byrokratian kanssa taistelua tai nöyryyttävää tulojen ja menojen pikkutarkkaa seurantaa vähentäisi stressiä ja huolta selviytymisestä, mahdollistaisi pitkäjänteisempää suunnittelua ja parantaisi elämänhallintaa. Seurauksena olisi todennäköisesti sekä fyysisen että psyykkisen terveyden keskimääräistä kohentumista.
Perustulo voidaan toteuttaa eri tavoilla, mistä riippuu myös sen sopiva taso. Rajatussa mallissa perustulo korvaisi perusetuudet kuten peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja opintotuen, mutta asumistuki ja toimeentulotuki voisivat jäädä suhteellisen samanlaisiksi kuin nykyään. Tällöin perustulo voisi olla 500–600 € / kk. Tämä kattaa jo aivan absoluuttisimmat perustarpeet. Ainakin pidemmällä aikavälillä olisi kuitenkin nähdäkseni järkevämpää toteuttaa kattavampi perustulo, joka korvaisi myös asumistuen ja jatkuvan, automaattisluonteisen toimeentulotuen. Tällaisen perustulon tason tulisi olla n. 800–950 € / kk. Erityistilanteisiin, akuutteihin elämänmuutoksiin ja kriiseihin ym. voitaisiin toki edelleen varata sosiaalityön tueksi varoja harkinnanvaraisiin, kertaluonteisiin tukiin.
Sosiaaliturvan menoja ei kannata (moni voisi sanoa ”voida”, mutta tietysti tässäkin on kyse poliittisista valinnoista) merkittävästi kasvattaa. Perustulo kannattaa siis toteuttaa kustannusneutraalisti tai lähes kustannusneutraalisti. Enemmän tienaavilta perustulon osuus luonnollisesti verotettaisiin pois. Perustuloa voisi lisärahoittaa myös pääomatulojen verotusta lievästi kiristämällä ja ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen yhtenäistämisellä, sekä päästöjä verottamalla.
On kuitenkin syytä myös hyväksyä, että perustuloon melko kustannusneutraalisti siirryttäessä joidenkin sosiaaliturvaetuuksia saavien tulot saattavat sen myötä myös laskea. Ei ole järkevää yrittää pitää tiukasti kiinni siitä, etteivät ”kenenkään tulot laske”. Järjestelmän kokonaisuudistus ja minimitoimeentulon takaaminen aivan kaikille kaikissa olosuhteissa on tärkeämpää. Useimmissa kattavammissa perustulomalleissa on todennäköistä, että yksin asuvien saama tukimäärä laskisi ja yhdessä asuvien nousisi. Tämä ei nähdäkseni ole huono suunta. Minimitoimeentulon ei välttämättä tarvitsekaan kattaa jokaiselle omaa yksiötä kaupungin keskustassa. Ihmisarvoista ja hyvää asumista on myös asua yhdessä ja/tai syrjemmässä. Tuloja ja asumismenoja laskettaessa on toki huomioitava, että jos asumistuki ja automaattinen toimeentulotuki poistuisivat, asuntojen vuokrat todennäköisesti myös laskisivat.
Ilmaista rahaa kaikille, myös työn välttelijöille tai ”ideologisesti työttömille”? Kyllä. Kaikissa sosiaaliturvajärjestelmissä pieni vähemmistö saattaa jäädä elämään minimitoimeentulolla suhteellisen toimettomana. Niin varmasti myös perustulon tapauksessa. Se on kuitenkin hyväksyttävä hinta maksettavaksi siitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä ajautumista absoluuttiseen köyhyyteen missään olosuhteissa. On lisäksi selvää, että useimmat ihmiset kuitenkin haluavat tehdä elämässään merkityksellisiä ja hyödyllisiä asioita ja useimmat myös haluavat minimitoimeentuloa parempia tuloja.
Jokainen ihminen on arvokas ja vauraassa yhteiskunnassa inhimillisen perustoimeentulon kattavaan minimiturvaan oikeutettu. Tämän ei pidä riippua siitä, tekeekö hän jotakin muiden mielestä ”hyödyllistä” vai ei. Siksi, ja kaikista muista yllä mainituista syistä, vastikkeeton perustulo nyt.
Olen Piraattipuolueen kansanedustajaehdokkaana Pirkanmaalla numerolla 163. Jos olet suhteellisen samaa mieltä kanssani tästä tai muista teemoistani, suosittelen äänestämään minua.
¹ Suomen perustuslaki huomioi tämän oikeuden, mutta valitettavasti asettaa sille tarpeettoman lisäehdon, 19 §: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon”. Perustuslakia tulisi tältä osin muuttaa. Myös heillä, jotka kykenisivät itse hankkimaan tarvittavan turvan, mutta eivät syystä tai toisesta niin tee, on oltava oikeus välttämättömään toimeentuloon.
Ilmastonmuutos kuriin hiiliverolla, ydinvoimalla ja haitallisten tukien poistolla
Ilmastonmuutoksen torjuminen on sekä maailman että Suomen tärkein lähiaikojen haaste. Suuria ja vaikeitakin päätöksiä ja muutoksia on tehtävä, ja niitä on tehtävä, vaikka ne haittaisivatkin talouden ja elintason kasvua lyhyellä aikavälillä.
Fossiilisista polttoaineista on luovuttava mahdollisimman nopeasti energian- ja lämmöntuotannossa. Tässä tarvitsemme lisää uusiutuvaa energiaa, energiankulutuksen vähentämistä ja energiatehokkuutta sekä lisää ydinvoimaa. Liikenteessä on siirryttävä nopeasti vähäpäästöisiin polttoaineisiin ja sähköautoihin. Lentoliikennettä on suitsittava. Erityisen suuripäästöisten elintarvikkeiden kuten nisäkästuotteiden kulutus on saatava laskemaan.
Pääosa näistä muutoksista lienee paras toteuttaa hintaohjailun kautta. Kattava päästöjen verottaminen, siis esimerkiksi riittävän korkea ja vuosittain kasvava hiilivero on tähän selkeä työkalu. Parasta olisi pystyä sopimaan tällaisesta verosta tai maksusta yhteisesti vähintään EU:n tasolla. Suomi ei kuitenkaan voi jäädä odottamaan muiden maiden aktivoitumista, vaan meidän on tehtävä radikaaleja toimia ensimmäisenä tai yksinkin.
Varsinaisen päästöjen verottamisen lisäksi on muitakin keinoja, joita voidaan ottaa käyttöön heti. Ensimmäinen on erilaisten ympäristölle selvästi haitallisten tukien poistaminen, esimerkiksi maataloustuet nisäkästeollisuudelle, tuet lento- ja risteilyliikenteelle, sekä epäsuorat ja kompensaatiotuet fossiilisille polttoaineille. Lentoliikenteen vähentämiseksi lentokerosiinin verottamisen ohella voitaisiin myös säätää erillinen lentovero, esimerkiksi 50 € / nousu / hlö.
Suomessa erityisen tärkeää on myös metsien ja etenkin soiden suojelu. Entistä paljon suurempia maa-alueita on suojeltava. Suunnitellut lisähakkuut tulee perua. Metsien hyötykäyttö on kokonaisuudessaan hieman monimutkaisempi kysymys – riippuen puun käyttötarkoituksesta ja metsän tilasta, hakkuut voivat myös lisätä metsien potentiaalia sitoa hiiltä.
Mahdollisia tulevaisuuden teknologisia ratkaisuja kuten uusien energiamuotojen kehitystä (fuusio, synteettiset polttoaineet) ja hiilidioksidin takaisinottoa tulee ehdottomasti myös edistää, ja tieteeseen ja tutkimukseen panostaa. Niiden varaan ei kuitenkaan voida laskea.
Veroja, veroja ja maksuja –mihin tämä päästöistä saatu raha sitten käytetään? Kun energian- ja lämmöntuotannon sekä liikenteen päästöjä verotetaan riittävän voimakkaasti, voidaan erillisiä auto- ja sähköveroja puolestaan laskea tai niistä luopua. Verotuksen fokuksen siirtyessä päästöihin ja haittoihin, voidaan myös ansiotulojen verotusta keventää ja/tai rahoittaa suurempaa perustuloa. Muodossa tai toisessa päästöistä kerätty raha jaetaan siis kansalaisille.
On jo liian myöhäistä täysin torjua ilmaston lämpenemistä ja sen aiheuttamia haittoja. Nopeilla ja radikaaleilla toimilla voimme kuitenkin yhä rajata ilmaston lämpenemisen 1,5-2 asteeseen, mikä lieventää sen negatiivisia vaikutuksia hyvin merkittävästi. Tämä meidän on tehtävä, ja Suomessa meidän on tehtävä vähintään oma osamme, riippumatta siitä, mitä muualla tapahtuu.
Ilmastonmuutos ei valitettavasti ole ainoa ihmiskuntaa uhkaava ympäristökatastrofi. Monet tässä mainituista tarpeellisista muutoksista auttavat ympäristöä myös muilta osin, mutta muutakin tarvitaan, mm. kierrätyksen tehostamista ja parempaa kiertotaloutta, mikromuovien säätelyä, väestönkasvun hillitsemistä globaalisti sekä monilta osin tiukempaa ympäristölainsäädäntöä.
Samuli Kangaslampi (Piraattipuolue – Pirkanmaa), ehdolla eduskuntaan numerolla 163.
Vaalikärjet
Olen Samuli Kangaslampi, psykologi ja tutkija Tampereelta. Olen Piraattipuolueen kansanedustajaehdokkaana Pirkanmaalla numerolla 163. Tässä viisi vaalikärkeäni – asioita, joita erityisesti tahtoisin kansanedustajana edistää.
- Ympäristö ensin. Ilmastonmuutoksen torjuminen on aikamme keskeisin haaste. Suomessa meidän tulee vastata tähän haasteeseen nopeasti ja voimakkaasti, muun muassa säätämällä korkea hiilivero, uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa lisäämällä sekä poistamalla ympäristölle haitallisia tukia esimerkiksi nisäkästeollisuudelta sekä lento- ja risteilyliikenteeltä.
- Hyvinvointia perustulolla. Sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa remonttia, jonka ytimessä tulee olla perustulo. Ennustettava, automaattinen, vastikkeeton perustulo ilman tarveharkintaa poistaa absoluuttisen köyhyyden Suomesta pysyvästi. Samalla se mm. mahdollistaa paremmin keikka- ja osa-aikatöitä sekä yrittäjyyttä ja muuta riskinottoa ja parantaa ihmisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.
- Ihmisoikeudet, yksilönvapaudet ja yksityisyys turvattava. Kohtalaisen hyvinä aikoina on erityisen tärkeää vahvistaa ja taata jokaisen yksilön oikeuksia ja vapauksia. Sananvapautta on edistettävä, esimerkiksi uskonrauhanrikkomislaki kumottava. Avoimuutta on lisättävä päätöksenteossa ja siinä, millaisia tietoja ihmisistä kerätään. Uusien lakien yksityisyysvaikutuksia on tarkasteltava systemaattisesti. Seuranta- ja valvontakoneistojen laajeneminen on estettävä. Poliisille ei tule antaa pääsyä passien biotunnisterekistereihin, eikä vastaavia rekistereitä tule laajentaa. Oikeus anonyymiin keskusteluun ja viestintään on taattava. Sukupuoli on yksityisasia, eikä siihen tarvitse lainsäädännössä viitata – juridisen sukupuolen käsite voidaan poistaa.
- Algoritminen käyttäytymisenmuokkaus kuriin. Sosiaalisen median jättiyritysten algoritminen käyttäytymisenmuokkaus on pilaamassa paitsi internetin, myös poliittisen keskustelun ja sosiaalisen kanssakäymisen sen ulkopuolella. Ihmisten mielipiteitä, näkemyksiä ja haluja muokataan jättiyritysten ja mainostajien tavoitteiden mukaan heidän tietämättään ja ymmärtämättään. Tähän on puututtava, myös lainsäädännön keinoin.
- Perusteettomat kiellot ja rajoitukset kumottava. Pätevä peruste kieltää jokin toiminta tai asia on lähtökohtaisesti vain sen aiheuttama merkittävä haitta tai vaara muille ihmisille tai ympäristölle. Jos tällaista haittaa tai vaaraa ei ole, toiminta on sallittava. Nimilaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä huumausainelaki ovat esimerkkejä paljon perusteettomia kieltoja ja rajoituksia sisältävistä laeista. Lainsäädäntöä on yksinkertaistettava ja virtaviivaistettava kautta linjan ja samalla perusteettomia kieltoja systemaattisesti kumottava. Esimerkiksi: Kannabis on laillistettava, ja vähintäänkin huumausaineiden käytön rangaistavuus kumottava. Kaikenlaiset nimet on sallittava aikuisille.
Psykedeelinen renessanssi orastaa tieteessä – miksi?
Tämä yleisluontoinen katsaus on kirjoitettu pyynnöstä Cortext-lehteen ja julkaistu sen numerossa 2/2017
Psykedeelinen renessanssi orastaa tieteessä
Samuli Kangaslampi
”Taikasienistä ihmelääke masennuksen hoitoon?”1, ”LSD palauttaa aivot samanlaiseen tilaan kuin vauvana”2, ”Hannu söi huumesieniä parantumattoman syövän aiheuttamaan shokkiin”3 – Psykedeelit ovat viime aikoina näkyneet suomalaisessakin mediassa. Aiheeseen liittyvän asenne- ja mediailmapiirin muutoksen ohella taustalla vaikuttaa myös psykedeelien nouseminen uudelleen vakavasti otettavan tieteellisen tutkimuksen kohteiksi, sekä perustutkimuksessa että mahdollisten kliinisten sovellusten osalta. Miten tiede näkee psykedeelit, ja mistä syistä niitä tutkitaan?